Rautpohjan Sairauskassan säännöt 6.6.2022 alkaen

Yleiset määräykset
Toimintapiiri ja vakuutussuhde
Kassasta eroaminen ja erottaminen
Vakuutusmaksut
Sairausvakuutuslain mukainen toiminta
Lisäetuudet
Lisäetuuksia koskevat rajoitukset
Lisäetuuksien hakeminen ja suorittaminen
Muutoksenhaku lisäetuuspäätökseen
Oman pääoman rahastot
Vastuuvelka
Tilinpäätös ja toimintakertomus
Tilintarkastus
Kassankokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Kassan nimenkirjoitus
Varojen sijoittaminen ja lainanotto
Sulautuminen ja jakautuminen
Lakisääteinen selvitystila ja  purkaminen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Vakuutuskassan nimi on Rautpohjan sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Jyväskylä.

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (948/2021) sekä soveltuvin osin lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:

1. Valmet Technologies Oy, Moventas Gears Oy, David Brown Santasalo Finland Oy, Moventas Holdings Oy, Sako Oy, Fortaco Oy, Fortaco Group Oy, Fortaco Ostrobothnia Oy, Black Bruin Oy, Rautpohjan Konepaja Oy, Fluidhouse Oy, UH-Koneistus Oy, Junttan Oy,  Componenta Manufacturing Oy, Alteams Oy  ja Alteams Finland Oy ja Tabox Services Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt.
2. Valmet Oyj:n Jyväskylän yksiköissä toimivat henkilöt.
3. Compass Group FS Finland Oy, Grano Oy, Etteplan Finland Oy ja Vindea Oy  nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä.
4. Caverion Industria Oy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka olivat 31.5.2020 tämän kassan jäseniä Maintpartner Oy:ssä.
5.  Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

Edellä 1- 4 kohdissa mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajiksi.
Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Kassaan voi liittyä kassan toimintapiiriin kuuluvat kohdissa 4.1 - 2 mainittujen työnantajien palvelukseen nykyisiin toimipaikkoihin tulevat henkilöt. Vakuutetun oikeutta kuulua kassaan on haettava 3 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työnantajan liittymisestä toimintapiiriin. Vakuutussuhde on vapaaehtoinen.

Vakuutetun oikeus kuulua kassaan alkaa liittymisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä seuraavan kuukauden alussa.

Sairauskassan toimintapiiriin työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvasta yrityksestä siirtyvä henkilö saa näitä sääntöjä sovellettaessa  lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä kyseisen yrityksen piirissä toimivassa sairauskassassa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 3 kuukautta kestäväksi.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu täyttä lakisääteistä vanhuuseläkettä, eläkesäätiön lisäeläkettä, työnantajan maksamaa eläkevakuutuksen eläkettä, täyttä kuntoutustukea tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on vakuutettuna toisessa sairaus- tai vakuutuskassassa.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakemisen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin olleet tässä kassassa vakuutettuina.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan kotisivuilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Mikäli vakuutettu eroaa kassasta muutoin, ei hänellä ole oikeutta uudelleen liittyä kassaan.

 6 

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

Kassan vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia vakuutetun saamasta ennakkoperintälain 1118/1996 alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 20,00 euroa ja enintään 45,00 euroa kuukaudessa.

Vakuutusmaksua ei kuitenkaan peritä työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta. Palkattomalla poissaololla tarkoitetaan lomautusta, opintovapaata, hoitovapaata, työriitaa, varusmiespalvelusta tai omaehtoista palkatonta poissaoloa.

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa kohdassa 7 mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;

11 

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Keinohedelmöitystä siihen liittyvine hoitoineen ei pidetä säännöissä tarkoitettuna korvauksiin oikeuttavana sairaudenhoitona. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuksista vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä. 

Kustannuksina korvataan:

13.1  Lääkärinpalkkiot
80 prosenttia lääkärin vastaanottopalkkiosta, leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen lääkärinpalkkiosta  silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa, mutta enintään 300 e.

 13.2  Hammashoito 
Hammaslääkärin, hammasteknikon tai suuhygienistin hoitotyöstä peritty palkkio. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 270 e kalenterivuodessa vakuutettua kohti.  1.1.2023 alkaen korvaus on enintään 300 e.

13.3 Julkinen terveydenhuolto
Julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin asti.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:
-poliklinikkamaksut
-terveyskeskusmaksut
-päiväkirurgia
-sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään 90 vuorokaudelta saman sairauden johdosta
-sairaanhoitajan antama hoito
-fysioterapia
-valohoito
-sädehoito
-keinomunuaishoito
-tutkimukset
-kotisairaanhoito

13.4  Lääkkeet
80 prosenttia lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kiinisistä ravintovalmisteista, niitä  vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun korvausta on saatu myös sairausvaakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta. 

Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.

13.5  Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) Tutkimukset
75% lääkärin tai hammaslääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta ja patologin alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä niihin liittyvästä näytteenotosta, radiologisista tutkimuksista ja magneettitutkimuksista silloin kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan.
Yksityisten hoitolaitosten antamia syöpähoitoja ja -tutkimuksia ei korvata.

b)  75%  lääkärin määräämästä fysioterapiasta.silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa. Lisäetuutta maksetaan enintään 15 hoitokertaa kalenterivuodessa.

c)  75%  lääkärin  määräämästä naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidosta yhteensä enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa.

d)  Hierontahoidosta korvataan enintään 17,25 e hoitokerta, kuitenkin enintään 270 e  kalenterivuodessa. Korvaus 1.1.2023 alkaen enintään 20 e hoitokerta, kuitenkin enintään 300e.

e)  75% diabeetikolle lääkärin määräämästä jalkojenhoidosta, enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa.

f)  75% lääkärin määräämästä sairaanhoitajan antamasta hoidosta.

g)  75% lääkärin määräämästä, psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian omavastuun kustannuksista silloin, kun terapia on kyseiselle vakuutetulle myös Kelan kuntoutusvaroista korvattava; kuitenkin enintään 15 hoitokerralta kalenterivuodessa.

h)  50% nivelpistosta enintään kerran kalenterivuodessa.

13.6  Muut korvattavat kustannukset
a)  Matkat
Kassan vakuutetulle aiheutuneet sairaanhoidon kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen mikäli matkakustannus ylittää SVL:n omavastuun. Mikäli lääkäri sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi määrää erityiskulkuneuvon käytön on matka tällöin korvattava. Matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta.

 b)  Apuvälineet
Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten, laitteiden ja mittareiden ensimmäinen hankkiminen 100 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Apuvälineinä korvattavat lääkärin määräämät tukipohjalliset korvataan joka kolmas vuosi ottaen huomioon 100 euron vuotuinen enimmäiskorvauksen määrä.

c)  Silmälasit
Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle vakuutetulle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 300 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen voi käyttää optisesti hiottujen näkökykyä korjaavien silmä- tai aurinkolasien tai piilo-linssien hankintaan tai vaihtoehtoisesti silmien näkökykyä korjaavien leikkausten kustannuksiin. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen joka kolmas kalenterivuosi siitä kun edelliset lasit tai piilolinssit on ostettu tai silmäleikkaus tehty. Korvaus 1.1.2023 alkaen enintään 350e.

 14 

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1)  Tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu  asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.
2)  Yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollossta annetun lain (152/1190) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu ja hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

15 

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 730 euroa. 

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun  kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle, muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä perisuhteesta annetusta laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteen osapuoleen.

16

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. 

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

 

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17

Edellä kohdassa 13 tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu on poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi.

18

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

19

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

20

Hallituksella on oikeus määrätä ketä lääkäriä tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 kappaleen nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa tai sen liitteessä on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuskassan vastuun arvioimiseksi.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

22

Näiden sääntöjen kohdan 13 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta  riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Keski-Suomen käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1)  tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2)  hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3)  hallituksen harkinnana mukaan etuuksien maksamiseen palkattomien poissaolojen ajalta.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

27

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

28

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.  Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

30

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

 

KASSANKOKOUS

31

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa Jyväskylässä.

32

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

33

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous.

Varsinainen kassankokous pidetään viimeistään huhtikuussa.

Varsinaisessa kassankokouksessa:

1)  esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2)  päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3)  päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4)  päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5)  päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6)  määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
7)  valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8)  valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
9)  käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 kappaleessa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

35

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi kassan kotisivuilla ja ilmoituksella joka lähetetään työnantajien yhteyshenkilöille.

36

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

37

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

38

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

39

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa nähtävänä.

HALLITUS

40

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. 

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio sekä puheenjohtajalle ja pöytäkirjanpitäjälle vuosipalkkio, joiden määrästä päättää kassankokous.

41

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2)  antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3)  vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
4)  päättää kassan varojen sijoittamisesta ja  lainojen ottamisesta;
5)  päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6)  kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7)  antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen. 

42

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:

1)  kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2)  kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3)  kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4)  esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

44

Toimitusjohtajan  tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiön ja eläkekassalain  4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

45

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

46

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Kassa ei saa antaa takausta.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

47

Kassa ei voi sulautua ja jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

48

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 9 luvussa säädetyllä tavalla:
1)  jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään.
2)  jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3)  jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia.
4)  jos kaikki sen työnantajat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat.
5)  jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.
6)  jos kassan säännöissä niin erikseen mainitaan.

49

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.